Maan säteilytasapaino tarkoittaa Auringon säteilyn ja maasta heijastuvan säteilyn välistä suhdetta. Maahan heijastuvasta säteilystä osa pääsee maapallolle asti ja osa kimpoaa jo ilmakehään osuessa pois. Säteilytasapainon ollessa positiivinen maassa on lämmintä, kun taas säteilytasapainon ollessa negatiivinen maassa on kylmä. Säteilytasapaino on muuttunut historian aikana pienissä määrin ja näin ollen maan lämpötila on vaihdellut huomattavasti.
Maapallolla olevia lämpötilan muutoksista johtuvia kausia:
Lämpökausi on kausi, joka on täysin jäätön.
Jääkausi on kausi, jolloin talven aikana satanut lumi ja jää eivät ehtineet sulaa kesän lyhyyden takia.
Jäätiköitymiskausi eli glasiaalikausi on kausi, jolloin suurille mantereille alkoi kasaantua jäätä.
Interglasiaalikausi on kausi, joka on jääkauden aikaista lämpimämpi kausi.
Maan asennolla ja kiertoliikkeellä on merkitystä, kun tarkastellaan maapallon lämpötilan muutoksia. Maapallolla on ollut niin lämpökausia kuin myös niiden vastaisia jääkausia.
Viimeisin jäätiköitymiskausi oli n. 10 000 vuotta sitten. Tämän jälkeen on ollut lämpimämpiä kausia, joita kutsutaan interglasiaalikausiksi.
Maan säteilytasapainoon vaikuttaa Auringosta maahan tuleva tulosäteily, joka on tasapainossa lähtösäteilyn kanssa. Tällöin maahan sitoutuneen säteilyn on poistuttava lopulta avaruuteen pitkäaaltoisena lämpösäteilynä. Päivittäisen tulosäteilyn suuruus on noin 1,4 kW/ m2, joka jää ilmakehän ulkopinnalle. Tästä maanpinnalle pääsee vain 50% ja se imeytyy vesistöihin ja manneralueisiin. 30% säteilystä heijastuu ilmakehän hiukkasista ja maanpinnasta suoraan avaruuteen. Loput 20% säteilystä imeytyy pilvien vesihöyryyn ja ilmakehän kaasuihin.
Maapallon kiertoliikkeiden ja akselikulman muutokset
1)Maapallon kiertoliike ja kiertoradan muoto:
Maapallon kiertoliike vaihtelee pyöreän ja soikean kiertoradan välillä. Soikean eli ellipsin muotoisen radan aikana vuoden lämpötilavaihtelut ovat suurimmillaan. Kun Maa kiertää aurinkoa soikeaa rataa pitkin, sen paikka ei ole aivan keskellä kiertorataa vaan hieman sivussa.
Maan ollessa lähellä Aurinkoa, pohjoisella pallonpuoliskolla on talvi. Kun taas Maa on kaukana Aurinkoon nähden, on pohjoisella pallonpuoliskolla kesä. Tästä huomaakin, että hyvinkin pienet etäisyydet Maan ja Auringon välillä vaikuttavat Maan lämpötiloihin.
2)Maapallon akselikulma ja kaltevuus
Maan kaltevuus muuttuu jaksottaisesti ja pyörimisakseli voi olla 21,6-24,5 asteen välillä. Kun Maa on kallellaan suuresti niin vuodenaikojen välillä on suuriakin eroja. Tämän Maan akselin kaltevuuden takia meillä on vuodenajat ja tasaiset elinolo mahdollisuudet.
3)Maan akselin hyrräliike
Yhteen Maan akselin tekemään hyrräliikkeeseen kuluu 23 000 vuotta. Tällä hetkellä Maa on lähimpänä Aurinkoa kun pohjoisella pallonpuoliskolla on talvi. Maa tulee 13 000 vuoden kuluessa lähemmäksi Aurinkoa kun pohjoisessa on kesä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti